Nyt lasketaan ja etsitään!

img_0708

Kolmivuotiaamme on nyt äärimmäisen innokas laskija. Mitä tahansa tuleekaan vastaan, kuopuksella käynnistyy laskuri. Ykki, kakki, kolme, neljä, seitsemän, kymmenen! Periaatteessa hän osaisi ihan oikeasti laskea kymmeneen asti, mutta usein on hirmuisen vaikea malttaa mielensä ja pysähtyä rauhassa laskemaan.

Onneksi kirjat auttavat. Tällä hetkellä luemme kiihkeästi kahta laskemiskirjaa, Charles Fugen Nyt lasketaan! (Mäkelä, 2013) ja Steve Smallmanin ja Nicola Slaterin Etsi ja laske liikkuvat menopelit (Gummerus, 2016).

img_0709

Nyt lasketaan! tarttui mukaani kirjamessuilta Kustannus-Mäkelän osastolta kustantamon mahtavan Tuija Mäkelän suosituksesta. Fugen kuvitustyyli jakaa kuulemma mielipiteitä, Tuija sanoi, mutta minä ihastuin heti kirjaa selatessani eläinten ilmeikkäisiin kasvoihin. Pinoon mukaan! (Lähti muuten mopo aivan rukkasesta Mäkelän osastolla. Onneksi mies tuli kantoavuksi raahaamaan kirjoja kotiin.)

img_0717

Nyt lasketaan! on formaatiltaan melko perinteinen laskemiskirja. Joka sivulla on kasvavassa järjestyksessä 1-20 eläintä, jotka siis lapsen tulee laskea. Omaperäisen kirjasta tekevät sen hauskasti oivalletut tilanteet, joihin eläimet on laitettu, sekä tietenkin kiinnostava piirrosjälki. Varsinkin yllä olevan kuvan mäyrä vetosi minuun valtavasti.

Mukavaa kirjassa on myös se, ettei mukaan ole otettu ihan tavanomaisimpia elukoita. Mukana on näiden mangustien ja lepakoiden lisäksi myös mm. lumimiehiä. Me tykätään!

img_0720

Kun pääsemme kuvaan, jossa mangustit ovat ottaneet rotat ja lepakot patjoiksi alleen, lapsemme tippuvat naurusta sohvalta.

img_0710

Etsi ja laske liikkuvat menopelit on puolestaan tämän hetken se kirja, jolla kolmivuotiaamme piinaa vanhempia. Kun kumpi tahansa meistä aikuisista pysähtyy hetkeksikään, kuopus on sekunneissa paikalla tämä kirja mukanaan. Luetaan! Luetaan nyt!

img_0711

Kuten nimestäkin voi päätellä, kyseessä on siis etsimis- ja laskemiskirja. Aivan uskomattoman koukuttava kombo juuri tämänkaltaisia kognitiivisia taitoja harjoittelevalle kolmivuotiaalle, varsinkin kun mukana on autoja ja muita menopelejä, joita lapsi rakastaa.

img_0712

Kehyskertomuksessa pakettia kuljettavalta kuriirilta on auto hajonnut ja koirakin karkaa. Joka aukemalla  kuriiri on eri vekottimen kyydissä ja koira on piiloutuneena jonnekin sivulle. Sivuilla on lukijalle myös muita tehtäviä: etsi koira jolla on sateenvarjohattu, missä on pallokala, näetkö neljä lokkia…

img_0715

Olemme lukeneet jo ihan puhki vastaavaa metodia käyttävän Äkkää ja tökkää -kirjasarjan, ja tämä Etsi ja laske -sarja (jossa on olemassa myös mainio edellinen osa Etsi ja laske eläintarhan karkulaiset) onkin juuri sopiva upgreidaus vähän isommille lapsille. Piirrosjälki on kivan näköistä, tilanteet lasta kiinnostavia ja katsottavaa riittää lukuisiksi lukukerroiksi. Kuopus fanittaa tätä kirjastolainaa sen verran kiihkeästi, että hankimme varmaan kirjan omaksikin.

Nyt lasketaan!
Teksti ja kuvitus: Charles Fuge
Kustantaja: Mäkelä, 2013
Mistä: omasta hyllystä

Etsi ja laske liikkuvat menopelit

Teksti: Steve Smallman (suom. Sari Luhtanen)

Kuvitus: Nicola Slater

Kustantaja: Gummerus, 2016

Mistä: kirjastosta

Äkkää ja tökkää kotona

IMG_5184

Viime vuonna ilmestynyt hauska Äkkää ja tökkää -kirja on nyt saanut jatkoa. Uudessa Äkkää ja tökkää kotona -kirjassa (Lasten Keskus, 2015) viihdytään kotona, kuten nimikin kertoo.

IMG_5165

Tutussa kotiympäristössä ripustetaan pyykkiä, ollaan ruokapöydässä ja käydään nukkumaan. Välillä etsitään ulkoilukamppeita ja katsellaan kuvagalleriaa seinällä. Yhdessä aikuisten kanssa leivotaan ja leikitään pihalla. Lapselle tuttuja, jokapäiväisiä asioita siis.

IMG_5159

Sarjan ensimmäisen osan tapaan kirjan jokaisella sivulla on lapselle havainnointitehtäviä. Missä on hiiri, äkkäätkö ötökän? Etsi punainen hame, tökkää sinistä autoa. Ja lapsethan tökkäävät ja äkkäävät kilpaa toistensa kanssa. Kirja on myös todellinen sisarusmagneetti: sitä ei voi lukea vain toisen lapsen kanssa, vaan toinen keskeyttää aina sen, mitä oli tekemässä, jos tämä kirja otetaan esiin. Tämän postauksen kuvissa on harvinaisesti vain yksi tökkijä, joka oli yksin kotona sairaspäivää viettämässä.

IMG_5163

Kuvat valmentavat monenlaisia pienten taitoja: mitä vaatekappaleita ulos tarvitaan? Kuka on aikuinen ja kuka lapsi? Minkälaisia ovat värit, miten lasketaan kolmeen? Monelle ikätasolle löytyy siis kummasteltavaa sinänsä hyvin yksinkertaisesta kirjasta.

IMG_5166

Kuvissa on valmiiksi kirjoitettujen tehtävien lisäksi paljon katsottavaa, ja kirjaa lukeva aikuinen voi keksiä uusia kysymyksiä. Se voikin olla tarpeen, sillä lapset tahtovat käydä kirjaa läpi niin monta kertaa, että he osaavat ulkoa oikeat vastaukset valmiisiin kysymyksiin.

IMG_5171

Kun kirja saapui meille, lapsemme suorastaan repivät sen käsistäni. Sen jälkeen tätä on luettu yhä uudestaan ja uudestaan, ja kuopus tahtoo ottaa sen sänkyyn unikaveriksikin.

IMG_5173

Kuvitus on selkeä ja ilmeikäs, ja hahmot sympaattisia. On taito tehdä jotain näin yksinkertaista ja samalla moniuloitteista ja helposti lähestyttävää. Eläimillä ja esimerkiksi pilvillä on söpöt kasvot ja pehmeä, herttainen muoto.

Kartonkisivuinen kirja on käytössä kestävä: näitä sivuja on vaikea rytätä, mutta ne on helppo pyyhkiä pienten hillosormien jäljiltä. Kirjan voi hyvin ostaa jo vauvaikäiselle tai yksivuotiaalle katselukirjaksi – raikkaista ja symppiksistä kuvista ilahtuvat varmaan jo pienetkin – mutta tosiaan iso nelivuotiaskin viihtyy kirjan parissa. Harvat kirjat pystyvät samaan!

Äkkää ja tökkää kotona (alk. Very First Book of Things to Spot: At Home)
Teksti: Fiona Watt (suom. Kalle Nuuttila)
Kuvitus: Stephen Barker
Kustantaja: Lasten Keskus, 2015
Mistä: arvostelukappale kustantajalta

Moppe pelastaa päivän

IMG_4953

Piilokuvakirjat ovat meillä lasten yhteisiä suosikkeja, joita kaivetaan hyllystä ja kirjastosta tasaisin väliajoin. Moppe pelastaa päivän (Karisto, 2016) on lastemme uusi suosikki, jonka ääressä on tällä viikolla sairastellessa vietetty pitkät tovit.

IMG_4954

Moppe pelastaa päivän -kirjassa utelias Moppe-koira lähtee kaupunkiretkelle. Se käy torilla, tehtaalla ja paloasemalla, seuraa herkullisia tuoksuja ja kohtaa kaikkialla tuttaviaan. Kun konserttiin matkalla oleva koulubussi hajoaa tielle, Moppe tietää mitä tehdä. Se hakee apuun ensin mekaanikon ja, kun tämä ei pysty auttamaan, koko tuttavapiirinsä. Pieni koira pelastaa lasten päivän, ja konsertti voidaan pitää.

IMG_4955

Harvoissa piilokuvakirjoissa aukeamilla tapahtuu yhtä paljon kuin Mopessa! Jokainen sivu on ladattu täyteen vilinää ja hahmoja, ja etsittävää ja tutkittavaa riittää pitkäksi aikaa. Uusien lukukertojen myötä kirjan hahmot alkavat käydä tutuiksi, ja tuttuja on helpompi löytää sivuilta.

Jos pääsee käymään niin, että kaikki kuvasivujen tehtävät osataan jo ulkoa, kirjan lopussa on lisää tehtäviä. Kirja sopii hyvin kuopuksemme ikäiselle kaksivuotiallekin, mutta luulen vielä eskarilaisen tai pikkukoululaisenkin viihtyvän hyvin etsintätehtävien kimpussa ja hyötyvän juuri näistä lopun puuhasivuista.

IMG_4956

Pieni Moppe on sympaattinen sankari. Se rakastaa herkkuja ja löytääkin niitä kaikkialta. Pizzaa, munkkeja ja jäätelöä! Lapset kuolaavat jo ajatuksesta. Moppe on utelias ja ystävällinen, ja se hyödyntää lopulta näitä luonteenpiirteitään toisten avuksi. Kirjan yksinkertaisessa tarinassa on lempeä opetus.

IMG_4958

Lapset pitävät värikkäistä kuvista ja eläinhahmoista. Kummallakin lapsella on omat suosikkinsa, jotka he tahtovat aina löytää ensimmäiseksi sivuilta. Varsinaisia piilokuvasivuja rytmittävät juonellisemmat aukeamat (yllä), jotka vievät tarinaa eteenpäin ja Moppea tapahtumasta toiseen.

Jättiaukeama: lasten mielestä ihana, mutta ryttäytyy käytössä.

Jättiaukeama: lasten mielestä ihana, mutta valitettavasti ryttäytyy käytössä.

Moppe voi hyvinkin pelastaa päivän esimerkiksi tylsällä juna- tai bussimatkalla tai lääkärillä jonottaessa, jos pitää saada lapsi istumaan paikoillaan pitkiä aikoja. Etsintätehtävä rauhoittaa helposti vilkkaan tai vähän ärtyneenkin lapsen; voi oikein tuntea, kuinka aivojumppa saa mielen kohisemaan. Minusta muuten tuntuu, että paras tapa väsyttää lapsi on laittaa hänen mielensä töihin esimerkiksi vaikean palapelin tai tämänkaltaisen tehtäväkirjan kanssa. Toimii paremmin kuin väsyksiin juoksuttaminen!

Moppe pelastaa päivän (alk. Migloo’s Day)
Teksti ja kuvitus: William Bee (suom. Susanna Sjöman)
Kustantaja: Karisto, 2016
Mistä: arvostelukappale kustantajalta

Äkkää ja tökkää

IMG_3047

Lapset rakastavat oivaltaa ja löytää asioita. Meillä on luettu paljon erilaisia piilokuvakirjoja, ja nyt meillä on innokkaassa käytössä Lasten Keskuksen kiva uutuuskirja Äkkää ja tökkää (2015).

IMG_3049

Kuka kurkkii kolossa?

Kirjassa on simppelimpiä kuvia kuin monissa piilokuvakirjoissa, ja olin ajatellut, että tämä kiinnostaa kaksivuotiastamme enemmän kuin nelivuotiastamme. Olin väärässä, sillä kummatkin lapset yhtä lailla liimautuvat kainaloon heti kun tämä kirja otetaan esiin. Voi olla, että esikoista alkaa kirjan simppeliys tympiä jo kohta, mutta otetaan ilo irti niin pitkään kuin voidaan. Kiihkeätemperamenttisen kaksivuotiaan kanssa luemme tätä usein silloin kun harmittaa, sillä lukeminen ja läheisyys yleisesti ja juuri tämä kirja erityisesti auttavat häntä rauhoittumaan.

IMG_3058

Kirjan sivuilla on erilaisia elämiä, ihmisiä ja hirviöitä. Kuvista pitää etsiä yksityiskohtia. Kenellä on huivi kaulassa? Löydätkö kolme meritähteä? Kuka on ylösalaisin? Lapset tökkivät kirjaa ja hihkuvat. Samaa voisi tietenkin harrastaa minkä tahansa kuvakirjan kanssa, mutta on ihan hyvä, että aiheelle on omistettu ihan oma kirjansa. Valmiiden kysymysten lisäksi aikuinen voi etsiä kuvista lisää yksityiskohtia, joita pyytää lasta etsimään.

Tykkään hurjasti kirjan selkeästä ja sympaattisesta kuvituksesta ja yleisestä lempeydestä. Hahmot ovat lapsekkaita mutta selkeitä ja pelkistettyjä, simppeleitä ilman liian ällöä naiiviutta. Oikein minun makuuni.

IMG_3052

Äkkää ja tökkää -kirjassa on paksut kartonkisivut, joten se sopii jo aika pienillekin lapsille. Myös kuvien suurisilmäiset eläimet kiinnostavat varmaan jo alle yksivuotiastakin, mutta kuten sanottua, myös nelivuotiaamme viihtyy kirjan parissa. Pitkäikäinen kirja siis.

Äkkää ja tökkää (alk. Very First Book of Things to Spot)
Teksti: Fiona Watt (suom. Kalle Nuuttila)
Kuvitus: Stephen Barker
Kustantaja: Lasten Keskus, 2015
Mistä: arvostelukappale kustantajalta