Oivaltavia tuokiokuvia vauvaperheen elämästä: Vauvakirja

Olen ollut Ami Lindholmin Amin vauvakirja -sarjisten (-kuvien? Miksi näitä kutsuisi?) fani siitä lähtien, kun näin niistä ensimmäisen Kaksplus-lehdessä. Ihailen Lindholmin oivaltavaa kykyä löytää vauva-arjesta ne kokemukset, joihin me muut vanhemmat voimme samastua ja taitoa laittaa nämä tilanteet paperille muutamin sanoin ja vedoin.

Nyt nämä mahtavat kuvat on kerätty yksiin kansiin nimellä Vauvakirja (Kosmos, 2017). Kirja käy vauvavuoden läpi vanhemmaksi tulemisen hämmennyksestä yksivuotissynttäreihin. Mitä imettämiseen tarvitaan? Miten sujuu ulos lähteminen vauvan kanssa? Entä kuinka käy parisuhteelle, kun vauva syntyy?

Vauvakirja pureutuu mahtavan lämpimästi vauvavuoden tuntemuksiin. Univajeiselta äidiltä ei onnistu edes kahvin keittäminen, vauva itkee jatkuvasti ja kakkakin turahtaa juuri sillä hetkellä, kun pitäisi päästä ovesta ulos. Kaikissa tilanteissa on mukana ihana lämpö, ja niistä voi aistia vauvanpehmeän tuoksun ja sen uskomattoman, huumaavan rakkauden, jota tuore vanhempi tuntee lastaan kohtaan.

Vauvavuosi (no, koko vanhemmuus) on rankka kokemus ja vertaistuki on paikallaan. Vauvakirjan lukeminen on kuin juttelisi perhekerhon tavallista viisaamman tai lämpimämmän kanssaäidin kanssa.

Vauvakirja on ihana idea lahjaksi babyshoweriin tai ristiäisiin tai vaikka viemisiksi synnytyslaitokselle. Suosittelen kirjaa myös kaikille niille, jotka kokoavat itse isyys-, äitiys- tai kanssavanhemmuuspakkausta kumppanilleen!

Vauvakirja
Teksti ja kuvitus: Ami Lindholm
Kustantaja: Kosmos, 2017
Mistä: arvostelukappale kustantajalta

Advertisements

Paketointi-ideoita lasten lahjoille

Tänään meillä on lahjavalvojaisten aika. Joulun paras hetki! Olen aivan hulluna hienoihin paketteihin, mikä on tavallaan hiukan outoa, sillä olen aivan käsi. Minulla on pakettien suhteen suuria pyrkimyksiä, jotka eivät koskaan ihan sitten näytä samalta kuin esikuvat.

Viime vuonna tein lapsille eläinpaketteja Granitin ohjeiden mukaan, jotka löytyvät Granit och Bea -sivuilta.  Ihme kyllä, niiden kanssa en epäonnistunut täysin. Pöllöstä varsinkin tuli kivan näköinen, vaikka korvat olivatkin vähän sinne päin. Kuvaa en tullut niistä silloin ottaneeksi, joten tämä kuten muutkin postauksen kuvat ovat lainattuja. Tuolla saitilla on ohjeet myös muiden eläinpakettien tekemiseen.

Tänä vuonna olen kerännyt Pinterest-joulukansiooni muitakin eläinaiheisia paketointi-ideoita. Tanskalaisella Bog&Idéllä on esimerkiksi tosi kivoja pingviinejä, ja muutkin yllä olevan kuvan eläimet ovat minusta aika ihania. Tuo pingviini toimisi varmasti hyvin kirjapakettien kääreenä, ja kirjojahan meillä tänäkin jouluna paketoidaan lähes joka osoitteeseen. Bog&Idén blogia kannattaa muutenkin selailla, sillä siellä on paljon hienoja paketointi-ideoita myös aikuisempaan makuun.

Pienet lahjat ja lahjakortit tuopttavat minulle aina päänvaivaa. Mutta mitä jos ne sitoisi eläimen tai auton selkään? Kirpparilta ehtisi vielä hakea lähes ilmaisia elukoita ja pikkuautoja tähän tarkoitukseen. Tai sitten esimerkiksi Schleichin eläimiä toivoneelle lapselle voi hankkia kaksi eläintä, paketoida toisen ja sitoa sen toisen siihen selkään.

IMG_2902

Tein syksyllä lasten synttärien aikaan yllä olevaan kuvaan ikuistamiani auto-pakettikoristeita, jotka ovat siis ihan koristeita ja joissa on siis feikkipaketit. Näitä tosiaan voisi jalostaa varsinaiseen lahjapaketointiinkin pikkusille paketeille.

Jos kynä pysyy kädessä, nämä piirretyt paperikoristeet ovat tosi hienoja. Minä itse lupaan, että en edes yritä tällaisia, sillä en osaa piirtää edes suoraa viivaa kahden pisteen välille.

Hauskaa joulua kaikille lukijoille! Toivotan kaikille paljon ja hyviä kirjoja ja vielä suklaata runsaasti seuraksi.

Lisää lasten joulukirjoja

Joulun lähestyessä meillä luetaan koko ajan enenevissä määrin jouluaiheisia lastenkirjoja. KIrjoitin aiemmin jo yhden postauksen muutamasta suosikistamme, mm. Siirin jouluyllätyksestä ja Peppi Pitkätossun joulukuusenriisujaisista. Muuten meillä on luettu uutterasti mm. Tatun ja Patun ihmeellistä joulua ja Lumiukkoa ja lumikoiraa.

IMG_4465

Yksi tämänhetkisiä lastemme suosikkeja on Sven Nordqvistin Viiru ja Pesonen saavat jouluvieraita (Tammi, 2009; kirjastosta).

IMG_4466

On aatonaatto. Viirun ja Pesosen pitäisi lähteä jouluruokakaupoille, mutta sitä ennen he päättävät mennä hakemaan kuusenoksia metsästä. Pesonen kuitenkin kaatuu ja satuttaa jalkansa. Hän ei pääse kauppaan eikä pysty juuri mihinkään muihinkaan jouluvalmisteluihin. Mikä nyt eteen? Yhdessä ystävykset virittävät joulutunnelmaa niistä aineksista, mitä käsiinsä (ja tassuihinsa) saavat. Naapurit tuovat kilpaa jouluherkkuja ja jäävät hetkeksi viettämään joulua. Kaikki kääntyykin parhain päin!

IMG_4471

Viiru ja Pesonen saavat jouluvieraita on lempeä kirja auttamisesta ja välittämisestä. Ilman materiaakin pärjää, ja jouluna tärkeintä on olla yhdessä, kirja muistuttaa.

IMG_4472

Katerina Janouchin ja Mervi Lindmanin Ingrid och Ivar firar jul (Bonnier Carlsen, 2014; omasta hyllystä) kertoo kaverusten joulunvietosta taaperolle sopivaan tyyliin.

IMG_4473

Ingridin ja Ivarin on vaikea odottaa joulua. Onneksi he voivat askarrella ja koristella, leipoa pipareita ja keittää puuroa. Lapset saavat myös koristella joulukuusta ja paketoida lahjoja. Lopulta koittaa jouluaatto. Silloin saa lahjoja!

IMG_4475

Ingrid ja Ivar firar jul on (jopa ruotsiksi) helppolukuinen kirja, joka käy läpi joulunodotuksen tärkeimmät vaiheet parivuotiaalle sopivalla simppelillä tavalla. Parasta kirjassa on mielestäni Mervi Lindmanin hauskannäköiset hahmot ja värikäs, iloinen kuvitus, jossa on juuri sopiva määrä yksityiskohtia pienelle lukijalle. Kaksivuotiaamme rakastaa Ingrid-kirjoja, niin kuin siskonsakin samanikäisenä. Tämä harmiton, hyväntuulinen kirja käy myös vielä kolmi-nelivuotiaille joulunodottajille.

Jouluaiheisia lastenkirjoja

Hyvää ensimmäistä adventtia!

Juuri nyt mietiskelen, että koska on aika ottaa joulukirjat esiin? Joko muut ovat ruvenneet lukemaan jouluaiheisia kirjoja lasten kanssa? Meillä joulua on lämmitelty jo parin viikon ajan Tatun ja Patun ihmeellisellä joululla, joten päätin ottaa kirjastosta lapsille pinon muitakin joulukirjoja lainaan, ja nyt adventtinahan onkin sopiva hetki vähän joulufiilistellä. Viime vuonna meille pääsi käymään niin, että havahduin koko asiaan aivan liian myöhään, ja kaikkiin kivoihin joulukuvakirjoihin oli liian pitkä jono ennen joulua. Tänä vuonna siis revanssin hengessä näitä on luettu jo marraskuussa.

IMG_4020

Jujja Wieslanderin ja Sven Nordqvistin Mimmi Lehmän ja Variksen tempaukset jaksavat naurattaa lapsiamme kerta toisensa jälkeen. Mimmi Lehmän ja Variksen joulu -kirjassa (Mäkelä 2014; kirjastosta) Varis havahtuu jouluntuloon aatonaattona ja kiiruhtaa antamaan itselleen joululahjoja. Aattona siitä tuntuu että koko joulu on jo ohi.

Joulu on jo ohi, Varis suree.

Joulu on jo ohi, Varis suree.

Onneksi Mimmi Lehmä on järjestänyt jouluyllätyksen ja koristellut Variksen kotipuun kuusenkynttilöillä. Tämä on lempeä kirja itsekkyyden unohtamisesta ja antamisen ilosta – oikein joulun sanomaa siis!

IMG_4008

Markus Majaluoman Isä, koska joulupukki tulee (WSOY, 2005; kirjastosta) kertoo Ruusumäen perheen joulusta. Lapset ovat odottaneet joulua kuukausikaupalla, mutta pukkipa soittaa aattona, ettei pääse tulemaan myrskyn takia. Pentti-isä järjestää naapurin Putkelalta pukinasun, ja Putkela itsekin innostuu pukkeilemaan. Lopulta joulua vietetään kolmen pukin voimin, joista yksi on se itse oikea joulupukki.


Kirja rönsyilee samalla tavalla kuin Isä-sarjan muutkin kirjat. Tekstissä ja kuvituksessa tapahtuu kummassakin koko ajan todella paljon. Usein näitä kirjoja ääneen lukiessani päädyn hyppimään noin kolmanneksen tekstistä yli, jotta nelivuotias jaksaisi seurata, mutta tällä editointimetodilla Majaluoman kirjat sitten ovat meillä huippusuosittuja. Jaaritteleva, epäluotettava ja tungetteleva naapuri Putkela on rasittava ja hauska hahmo, ja mainio vastapari kirjojen hyvää tarkoittavalle, mutta lapsiinsa hiukan uupuvalle Pentti-isälle.

IMG_4002

Tiina Nopolan ja Mervi Lindmanin Siirin jouluyllätys (Tammi, 2009; kirpparilta) lähestyy joulua väärinkäsityksen kautta. Siirin äiti on kipeä ja isä työmatkalla. Siiri kuulee aikuisten puhelinkeskustelun ja päättelee, että heille ei tule joulua ollenkaan. Hän valittaa asiasta kavereilleen Otoille, jotka ryhtyvät tuomaan Siirille joulua. Siinä sivussa rekrytoidaan koko kylä auttamaan Siirin perheen jouluvalmisteluissa. Kyseessä on tietenkin kiusallinen väärinkäsitys, joka korjataan järjestämällä kaikille yhteinen joulujuhla.

IMG_4006

Sana kulkee: Siirin perheelle ei tule joulua!

Sana kulkee: Siirin perheelle ei tule joulua!

Tästä voisi tehdä joulukortin.

Tästä voisi tehdä joulukortin.

Siirin jouluyllätyksessä tiivistyy lapsen joulunodotus ja pettymykset, auttamisenhalu ja väärinymmärrykset. Aikuista lukijaa kiusaannuttaa Siirin perheen puolesta, myötätuntoinen esikoisemme taas kiemurtelee Siirin puolesta kauhuissaan – eikö tytölle tulekaan joulua?

IMG_4015

Astrid Lindgrenin ja Ingrid Vang Nymanin Peppi Pitkätossun joulukuusenriisujaiset (WSOY, 2012; kirjastosta) on muutaman vuoden takainen “uutuus”; kirja on julkaistu ensimmäistä kertaa erillisniteenä suomeksi, vaikka se olikin aiemmin julkaistu Astrid Lindgren -kokoelmassa Lapsen joulu. Luimme tämän kirjan viime vuonna vähäsen joulun jälkeen, ja siihen se sopiikin hyvin, lievittämään lapsen jouluikävää. Silloin se oli kolmivuotiaalle liian pitkä ja vaati lyhentelyä, mutta nyt ISO nelivuotias jaksaa kuunnella kirjan varsin tarkkaavaisesti.

IMG_4016

Peppi kutsuu Tommin, Annikan ja koko kaupungin lapset joulukuusenriisujaisiin, joihin toivotetaan tervetulleeksi myös yksinäinen pikkupoika ja yksin itkevä koirakin.
Juhlien ohjelmaan kuuluu pyllymäkeä, piirileikkiä ja lahjoja ja tietenkin herkkuja. Kaikkea lasten mielestä ihanaa siis yhdessä paketissa, ja mausteena peppimäistä oikeamielisyyttä ja anarkiaa.

Tähän postaukseen ei nyt ehtinyt Hiroko Motain ja Marika Maijalan hieno Miljoona biljoona joulupukkia -kirja, joka saapui  juuri kirjaston varauksena. Ainakin siitä siis vielä luvassa yksi joulukirjahehkutus lisää. Lisäksi meillä on Heinähatun ja Vilttitossun joulu odottamassa sekä kirjana että dvd:nä (Lidlistä yllättäen löytyi!), ehkä niistäkin vielä kuulemme.

Syntymäpäiväkirjoja

IMG_2902

Lapsillamme oli tällä viikolla synttärit. Toinen täytti kaksi ja toinen neljä. Juhlien kunniaksi meillä on luettu synttärikirjoja jo pari viikkoa.

IMG_2877

Katerina Janouchin ja Mervi Lindmanin Ingrid och Ivar gör kalas (Bonnier Carlsen, 2013) on taaperoille suunnattu kirja ystävyksistä Ingridistä ja Ivarista. Ingrid seikkaili pitkään omassa kirjasarjassaan yksin, mutta tuoreimmissa kirjoissa hän on saanut kaverikseen Ivar-pojan. Tällä kertaa on juhlien aika.

IMG_2883

Ingrid juhlii Ivaria ja Ivar juhlii Ingridiä. Keitä kutsuttaisiin juhliin? Kavereita ja ehkä satueläimiäkin? Yhdessä he koristelevat ja leipovat. Uuni on vaarallinen ja Ingrid polttaa sormensa. Onneksi Ivar lohduttaa. Pian ystävät jo saapuvat lahjojen kera. Kakku on hyvää ja leikit hauskoja. Sitten on aika hyvästellä ystävät.

IMG_2882

Ingridien parhaita puolia ovat Mervi Lindmanin ihanan kuvituksen lisäksi simppelit tarinat tärkeistä aiheista. Meillä nelivuotiaskin vielä tahtoo näitä lukea, vaikka niukkasanaiset kirjat onkin periaatteessa suunnattu häntä reilusti nuoremmille. Tykkään itsekin ottaa näitä aina esille hyllystä, sillä Ingridit ovat hyväntahtoisia ja kivoja kirjoja, ja tietenkin niitä on kiva katsoa.

IMG_2880Tästäkin löytyy pientä draamaa – Ingrid polttaa sormensa – mutta muuten kaikki sujuu hyvin. Siltä kannalta tämä onkin hyvä kirja innokkaaseen synttärien odotukseen: usein kirjoissa synttärit toimivat vain näyttämönä, jolla käsitellä kateutta, hylätyksi tulemisen tunnetta tai muita vaikeita tunteita, mutta tässä kirjassa juhlat eivät nostata myrskyjä.

Ingrid och Ivar gör kalas
Teksti: Katerina Janouch
Kuvitus: Mervi Lindman
Kustantaja: Bonnier Carlsen, 2013
Mistä: lahjaksi saatu

IMG_2876

Eppu Nuotion ja Aino Louhen Viljan syntymäpäivät (Bazar, 2015) on tämänkeväinen uutuus konkarikirjailijalta ja lastenkirjoissa debytoivalta kuvittajalta.

IMG_2890

Fiinu on lähdössä ystävänsä Viljan syntymäpäiville. Lähteminen taitaa hiukan jännittää, ja edessä on loputtomasti valintoja. Laittaako päälle nämä vai nuo vaatteet, syödäkö tätä vai tuota aamiaista? Entä lahja kaverille? Entä kampaus? Kotikin on lievässä kaaoksessa, niin kuin meillä pikkulapsiperheissä on minkä tahansa siirtymän aikaan. (Meillä kotona niin on lähes aina muutenkin. Lasten ei tarvitse kuin kävellä huoneeseen, ja pinniä ja pikkumyytä on saman tien jokaisella pinnalla.)

IMG_2891

Kun matkustustavat ja kukat on saatu valittua, pääsevät vieraat viimein kemuihin. Sittenkin pitää vielä valita laulu vai runo. Ja mitä leikitään. Ja koska kakkua syödään. Hyvien leikkien ja herkkujen jälkeen on aika lähteä kotiin. Fiinu on valinnoista niin väsynyt, ettei jaksa ulkona enää tehdä valintoja, ja nukahtaa bussissa äidin syliin. Vielä sängyssäkin pitää valita unikaveri.

IMG_2892

Suoraan sanottuna minäkin vähän uuvuin valintojen äärellä. Onneksi loppupuolella oli pari sivua, joissa ei valittu mitään. Meilläkin kyllä käytetään näennäistä valinnanmahdollisuutta apuna kasvatuksessa, jotta uhmaikäinen keskittyisi valitsemaan vaihtoehdoista eikä kieltäytymään kategorisesti.

IMG_2894Tässä kirjassa uhma kyllä pysyy tyystin loitolla. Fiinun äidillä onkin aika pitkä pinna ja aikaa olla läsnä lapsensa arjessa. Toisaalta tytötkin näyttävät (koon ja kakkukynttilöiden perusteella) olevan jo kuusivuotiaita ja perusuhmaiän tuolla puolen. Jos monet muut syntymäpäiväaiheiset kirjat päätyvät käsittelemään kateutta, tässä kirjassa vain nautiskellaan kivoista synttäreistä. Hyvä niin.

IMG_2893

Hauskaa on myös se, että Viljalla on supisuomalaisesta nimestään huolimatta musta iho. Adoptiolapsia ei juuri kirjoissa esiinny.

Tämän kuvittaja Aino Louhi taitaa olla se Aino, josta Kristiina Louhen Aino-kirjat kertovat? Aino Louhella on silmää arjelle ja hauska oma tyylinsä, jota mielelläni näen lisää. Tykkään eritoten äidin semihipsterihtävästä, vähän pulleasta olemuksesta.

Tämä vai tuo: Viljan syntymäpäivät
Teksti: Eppu Nuotio
Kuvitus: Aino Louhi
Kustantaja: Bazar, 2015
Mistä: kirjastosta

IMG_2874

Meillä on viime aikoina kovasti luettu Virtasen lasten seikkailuista. Tyttären tämänhetkinen suosikkikirja on Perttu Virtanen ja kauhea kateus (Karisto, 2012).

Virtasen perheessä on viisi lasta ja siksi myös paljon syntymäpäiviä. Nyt on aika juhlia kolmevuotiasta Kastehelmeä, mutta sekös nyppii myös kolmevuotiasta Perttua. Hän haluaisi saada lahjoja eikä antaa niitä.

Muut pitävät hauskaa. perttua jurppii.

Muut pitävät hauskaa. Perttua jurppii.

“Minäkin olen kolme vuotta! Minulle myös lahjoja! Perttu huutaa mustasukkaisena.”

Sisko saa hienon polkupyörän lahjaksi, mutta Pertulla on vain isoveljeltä peritty lousku kolmipyöräinen. Täytekakusta sisko saa hienon marsipaaniruusun, Perttu vain strösseliä. Onginnassa kaikki muut saavat hienoja lahjoja, Perttu kurjan lehtiön.

IMG_2899

Toiset rupeavat leikkimään piilosta, mutta Perttu karkaa Kastehelmen fillarilla, olevinaan Ruotsiin. Hän polkee niin hurjasti, että lentää pyörän selästä. Kaikki ovat vihaisia, kun hän on karannut, eikä sääliä heru. Lopulta sisko antaa anteeksi ja Perttu satuilee matkastaan Ruotsiin.

IMG_2900

Viisi villiä Virtasta -kirjoissa vanhemmat pysyttelevät taka-alalla. Lapset ratkovat useimmiten konflikteja keskenään. Hyvä, sillä se opettaa pientä lukijaakin miettimään, miten ongelmat saataisiin selvitettyä.

Perttu Virtanen ja kauhea kateus
Teksti: Anneli Kanto
Kuvitus: Noora Katto
Kustantaja: Karisto, 2012
Mistä: kirjastosta

IMG_2878

Muumin syntymäpäivänappi (WSOY, 2010) on näitä tällaisia vähän tehtailtuja muumeja, joissa ei ole tekijöidenkään nimiä ilmoitettu, ja joista lapsemme kyllä tykkäävät, mutta joista ei itse niin loputtomiin jaksa innostua. Piirrosjälki on vähän ankeaa ja värien käyttö halvan oloista. Säännöllisesti näitä tulee kuitenkin luettua, vaikka se ei niin näissä blogipostauksissa näy. Tämänkertainen kirja on ihan meille kotiin ostettu, kun esikoinen sen bongasi kirjaston poistokirjakärrystä.

IMG_2884

On Muumipeikon synttäri, ja hän saa lahjaksi kauniin kultaisen napin. Muumi säntää heti näyttämään aarretta ystävilleen, mutta kaikilla on liian kiire. Kukaan ei edes toivota hyvää syntymäpäivää. Muumipeikolle tulee paha mieli. Mamma lohduttaa ja koristelee kakkua Muumipeikon kanssa. Juuri silloin ystävät ilmestyvät pihalle mukanaan lahja, johon kaikki ovat osallistuneet. Kukaan ei ollutkaan unohtanut Muumipeikon syntymäpäivää!

IMG_2886

Kirja käsittelee tärkeitä asioita. Olenko tärkeä, välittääkö minusta kukaan? Mitä jos ystävilläni ei ole aikaa minulle? Empaattiselle tyttärelleni uhkaa tulla paha mieli joka kerta siinä kohtaa, kun kukaan ei jouda olemaan Muumipeikon kanssa. Onneksi lopulta juhlitaan yhdessä.

IMG_2888

Muumin syntymäpäivänappi
Suomennos: Airi Kirkkala (muita tekijöitä ei ilmoitettu)
Kustantaja: WSOY, 2010
Mistä: kirjaston poistomyynnistä