Poika ja mekko

Poika ja mekko

Salainen, ihana paheeni on lukea nuortenkirjoja ja lasten romaaneja ihan yksikseni, siis ilman lapsia. Viime aikoina olen lukenut kahta hienoa nuortenkirjaa erilaisuudesta, The Art of Being Normal ja I’ll Give You the Sun, joiden teemoina on transseksuaalisuus ja homous.

Ne tuovat mieleen suosikkikirjani David Walliamsilta, Poika ja mekko (Tammi, 2015), jonka nimi jo paljastaakin kirjan teeman: voiko poika tykätä mekoista?

Dennis on 12 ja asuu isänsä ja veljensä kanssa. Dennis on hyvä jalkapallossa, mutta rakastaa salaa myös mekkoja. Äiti on häippäissyt eikä hänestä saa edes puhua. Isä taas on lohtusyönyt itsensä muodottomaksi. Ilmapiiri ei siis ole otollinen minkäänlaiselle erilaisuudelle eikä sukupuoliroolista sopisi poiketa. Dennis ystävystyy yllättäen Lisan, suositun tytön kanssa ja pääsee jakamaan intohimonsa muotiin ja muotilehtiin. Lisan rohkaisemana Dennis innostuu lähtemään mekossa kouluun  – ja jää kiinni. Tietenkin. Poika erotetaan koulusta ja samalla hän joutuu luopumaan rakkaasta jalkapallostaan. Mitenhän tästä selvitään?

IMG_7051

Kirjassa on isoja teemoja, niin kuin näissä Walliamsin lastenromaaneissa aina. Crossdressingiä, sukupuoli-identiteettiä, erilaisuuden hyväksymistä, itsensä löytämistä, vanhemman menettämistä, suruja joita ei pystytä kohtaamaan… Kuulostaa isolta paketilta, mutta Walliamsin yhdistelmä hölmöä huumoria ja lämmintä ihmisrakkautta tekevät kokonaisuudesta kevyen. Ihailen myös Walliamsin taitoa kuljettaa kertomusta helposti ja itsestäänselvästi eteenpäin. Vaikka henkilöhahmot ovat stereotyyppisiä, ovat ne kuitenkin täyteläisiä ja uskottavia.

IMG_7053

Odotin kirjaa ensimmäisen kerran lukiessani koko ajan, että Dennis paljastuisi homoksi tai transevestiitiksi, mutta niin ei tietenkään ollut. Kysehän on Walliamsista. Tietyllä tavalla olin vähän pettynyt kirjan loppuratkaisuun, toisaalta kirja julistaa, että mitä tahansa voi kokeilla ja mistä tahansa voi tykätä, mutta sen ei tarvitse leimata ihmistä loppuelämäksi.

IMG_7054

Mahtavaa on se, että tällainen esiteineille suunnattu kirja puhuu sallivasti sukupuolirooleista. Siinä iässähän lapset alkavat (viimeistään) niitä miettiä, mutta usein aihetta käsitellään vasta nuortenkirjoissa. Ei ole olemassa muuten liikoja hyviä nuortenkirjojakaan, jotka käsittelisivät sukupuoli-identiteettiä.

IMG_7057

Kirjan on suomentanut Harry Potter -käännöksistä tuttu Jaana Kapari-Jatta, joka taitaa nyt olla Walliamsin hovisuomentaja. Hän on suomentanut Walliamsilta myös uuden Gangsterimummin ja Herra Lemun.

IMG_7056

Poika ja mekko on kirja, jonka pitäisi löytyä jokaisen lapsiperheen kirjahyllystä. Se on aikamme klassikko, jonka uskon vain parantuvan aikojen saatossa.

Kirjasta ovat kirjoittaneet aiemmin mm. blogikaverini Bleue Sinisessä Keskitiessään ja Kia Luetaanko tämä -blogissaan. Ainakin Kia muuten myös äänesti Poikaa ja mekkoa viime vuonna Blogistanian Kuopus -palkinnoissa yhdeksi vuoden parhaista lastenkirjoista. Itse en ennättänyt siitä viime vuoden puolella kirjoittaa, joten en sitä äänestänyt. Se ei poista sitä, että  minustakin tämä oli ehdottomasti viime vuoden parhaimmistoa. Tämä on sellainen kirja, muuten, josta ei kerta kaikkiaan voi kirjoittaa lyhyesti. Ajatus versoo aivan joka suuntaan tätä kirjaa lukiessa ja siitä puhuessa. Ehdottomasti hyvän kirjan merkki!

Olen ollut viime aikoina yötä päivää ylityöllistetty, ja nämä kirjapostaukset ovat surukseni jääneet vähemmälle. Ajatuksiani saa hiukan useammin lukea toisesta blogistani.

PS. Poika ja mekko -kirjasta on tehty myös tv-elokuva pari vuotta sitten. Sen kun saisi myös Suomessa telkkariin!

Poika ja mekko (alk. The Boy in the Dress)
Teksti: David Walliams (suom. Jaana Kapari-Jatta)
Kuvitus: Quentin Blake
Kustantaja: Tammi, 2015
Mistä: arvostelukappale kustantajalta

Advertisements

2 thoughts on “Poika ja mekko

  1. En tiennytkään, että tästä on tehty elokuva. Olisipa hauska nähdä se. Minä pidin erityisesti juuri siitä, että Dennisiä ei “lokeroitu” mihinkään genreen. Hän on yksinkertaisesti Dennis-niminen poika, joka tykkää kauniista mekoista. On hienoa, että niinkin yksinkertaista se voi olla. Ja jos oikeasti mietitään, luulen, että tosielämässäkin on paljon poikia, jotka tykkääät ns. tyttöjen jutuista, mutta eivät kuitenkaan ole trassukupuolisia, transvestiitteja, homoja… Vaan poikia, jotka tykkäävät yhteiskuntamme tyttöjen jutuiksi nimeämistä asioista.

    Like

  2. Minusta lasten- ja nuortenkirjojen lukeminen itsekseen on hyve eikä pahe! Ne ovat usein paljon laadukkaampia kuin aikuistenkirjat. 🙂 Esimerkiksi jonkun Narnian kirjoista luen itsekseni aina vuoden tai parin välein, ainakin siihen asti kunnes omille lapsille pääsee lukemaan 🙂

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s