Lastenkirjoja sirkuksesta

IMG_0528

Vapun kunniaksi kaivattiin vähän karnevaalifiilistä. Oli juuri oikea hetki lukea sirkuskirjoja. Eilen tulikin kirpparireissulla sopivasti vastaan vanha tuttu Sirkus Pomeranssi (Tammi, 1987), joka oli ollut meillä pari kertaa kirjastosta lainassa tätä ennen. Hyllystä kaivettiin kaveriksi vanha kirppislöytö Santerin sirkus (Weilin+Göös, 1972).IMG_0525

Sirkus Pomeranssi on kertomus kapinaan nousevista sirkuseläimistä. Kirjan nimi on englanniksi Topsy Turvey Cirkus, mikä viittaa mullinmallin tai ylösalaisin menneeseen sirkukseen. Kirjassa krokotiili Niilo pääsee pois häkistään ja pyyhkäisee pyrstöllään sirkuksenjohtaja Pomeranssin perheineen häkkiin vangiksi. Seuraavaksi Niilo päästää muut eläimet vapaiksi, ja on eläinten vuoro laittaa ihmiset esiintymään. Ruusa-kirahvin avulla Pomeranssin perhe pääsee lopulta vapaaksi, ja kaikki palaa ennalleen, joskin tirehtööri lupaa olla vastaisuudessa kiltimpi eläimille.

Kirja on siis jonkinlainen eläinten vallankumous. Eläimiä vankeina pitäneet ihmiset saavat maistaa omaa lääkettään ja päätyvät vangeiksi ja sirkusesiintyjiksi. Lapsen mielestä asioiden kääntäminen päälaelleen on hulvatonta, aikuinen taas miettii paljonko tarinaan pitäisi lukea syvempiä merkityksiä. Onko meillä oikeus pitää eläimiä vankeina? Tai kenellä on oikeus päättää toisen kohtalosta? Ihmiset vastaan eläimet -asetelman voisi lukea miksi tahansa valta-asetelmaksi, lastenkirjaa lukiessa tulee tietenkin mieleen lapset vs. aikuiset.

Kiltti Ruusa-kirahvi päätyy ihmisten kätyriksi ja tuo perheelle ensin ruokaa ja sitten auttaa pääsemään vapaaksi. Mutta onko Ruusa hyväsydäminen sankari vai kaltaistensa petturi? No, kolmevuotias ei onneksi näitä asioita mieti, vaan iloitsee kapinan hetkestä, jonka jälkeen järjestys palaa jälleen. Ja fanittaa eläimiä. Tammen Kultaisiin kirjoihin kuuluvassa Sirkus Pomeranssissa on tosi kiva, 50-60-lukulainen kuvitus, joka miellyttää myös äidin silmää.

IMG_0522

Santerin sirkuksessa taas sirkuksenjohtaja Trippi on synkällä tuulella. Koko sirkus hyppii hänen nenilleen, Trippi kertoo Santeri-pojalle. Maailman vahvin mies syöttää hänelle kokkareista puuroa, apinat tai sirkuslaiset vievät hänen tavaransa ja klovnitkin läiskäyttelevät kakkuja päin naamaa, ja niin edelleen.

“–Minä en enää kestä tätä kauempaa. Minä tahtoisin vain yhden pienen kiltin leijonan jota saisin hoitaa. En tahdo enää johtaa sirkusta, sanoi herra Trippi. –Etkö sinä Santeri voisi ottaa hoitaaksesi tätä kaikkea?”

Nokkela Santeri miettiikin, miten asioita voisi muuttaa. Voimamies saa itse syödä puuronsa, apinoille opetetaan uusia temppuja ja torttukin syödään naamalle paiskaamisen sijaan.

IMG_0521

Santerin sirkus on oikein mainio pikku tarina mestarilliselta Ulf Löfgreniltä. Se opettaa, ettei kannata jäädä uhriksi tai olosuhteiden vangiksi, vaan että maailmaa voi muokata mieleisekseen. Oikein hyvä opetus lapselle. Hyvän lastenkirjan tapaan Santerin sirkuksessa on vastakkainasettelu tyhmä aikuinen – neuvokas lapsi. Santeri keksiikin oikein luovia ratkaisuja sirkuksenjohtajan ongelmiin. Kuvitus on mahtava, niin kuin Löfgrenillä aina. Meillä on häneltä myös Albin ja sateenvarjo -kirja, johon palaan varmasti myöhemmin. Kuvitus tuntuu hämäävällä tavalla tutulta. Olisiko meillä ollut joku Ulf Löfgrenin kirja, kun olin lapsi? Minulle tulee ihanan turvallisen nostalginen olo tätä kirjaa lukiessa.

Kirjoille on sirkuksen lisäksi yhteistä vastakkainasettelu ja ajatus yhteiskuntajärjestyksen murtumisesta. Sirkus Pomeranssissa edetään järjestyksen maailmasta kaaokseen, Santerin sirkuksessa taas laitetaan kaaos järjestykseen. Jos minun pitäisi laittaa kirjat arvojärjestykseen, Santerin sirkus voittaisi ehdottomasti. Neuvokas sankari sulattaa sydämeni, ja yleinen humaanius, lämminhenkinen hyväntahtoisuus ongelmien edessä jättävät hyvän mielen.

Kummallakin kirjalla on myös ansioitunut kääntäjä, Santerin sirkuksen on käntänyt Kirsi Kunnas ja Sirkus Pomeranssin Marjatta Kurenniemi.

Santerin sirkus
Teksti ja kuvitus: Ulf Löfgren (suom. Kirsi Kunnas)
Kustantaja: Weilin+Göös, 1972

Sirkus Pomeranssi
Teksti: Georgs Duplaix (suom. Marjatta Kurenniemi)
Kuvitus: Gustaf Tenggren
Kustantaja: Tammi, 1987
Mistä: molemmat kirpparilta

Advertisements

One thought on “Lastenkirjoja sirkuksesta

  1. Pingback: Albin ja merkillinen sateenvarjo – suvaitsevaisuutta lapsille | Lastenkirjapino

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s